Mitä media on kirjoittanut parhaan talletuskoron löytämisestä 35 vuodessa
Paras talletuskorko ei tule automaattisesti. Sen on joutunut hakemaan itse koko 35 vuoden ajan: käyttötilin korko on ollut suurissa pankeissa pitkiä aikoja nollassa, ja parhaan koron ovat maksaneet uudet tai ulkomaiset pankit. Median vertailut ovat vuodesta 2003 nojanneet lähes kokonaan samaan lähteeseen, Suomen Rahatietoon.
Neuvo on pysynyt samana: älä pidä säästöjä käyttötilillä. Halusimme tietää, mitä media on kirjoittanut siitä, miten paras talletuskorko löytyy, kuka vertailut tekee ja mitä ehtoja korkojen taakse kätkeytyy.
Viisi havaintoa
- Vertailut ovat tulleet yhdestä lähteestä. Taloussanomat julkaisi talletusvertailua 2003–2017 ja Taloustaito vuodesta 2018. Molemmat perustuvat Suomen Rahatiedon keräämiin pankkien tarjouksiin. Kaupallisia talletusvertailuja, kuten Raisinia tai VertaaEnsiniä, ei mainita yhdessäkään aineiston toimituksellisessa jutussa.
- Käyttötilin korko on kestoaihe. Leonia laski käyttötilien koron nollaan 1999, Nordea 2014 ja OP 2020. Yle huomautti elokuussa 2023, että suuret pankit eivät maksaneet käyttötileille korkoa, vaikka lainojen korot olivat nousseet.
- Talletuskisan ovat aloittaneet tulokkaat. Islantilaiset pankit ja S-Pankki 2007, ulkomaiset kulutusluottopankit 2011–2018 ja digipankit 2023. Isot kotimaiset pankit ovat seuranneet perässä, jos ovat.
- Sisäänheittokorko laskee. Glitnir kertoi 2008, että syksyn viiden prosentin korko oli markkinointitempaus. Danske puolitti säästötilinsä koron 2016, kun tilille oli ehtinyt siirtyä paljon rahaa, ja Bank Norwegian pudotti korkonsa 2018.
- Ehdot ratkaisevat. Korko voidaan laskea päivä- tai kuukauden alimmalle saldolle, nostot voivat viedä kuukauden korot, ja paras korko voi edellyttää rahastosijoitusta. HS ja Sampo Pankki kiistelivät 2008 juuri siitä, mitkä tilit vertailuun kuuluvat.
Paras korko on ollut tarjolla lähes aina. Se ei vain ole ollut siellä, missä rahat ovat.
Miten juttuja luettiin
Helsingin Sanomien juttuja haettiin lehden arkistohaulla vanhimmasta päästä alkaen muun muassa sanoilla talletuskorko, talletuskorot, säästötili, määräaikaistalletus, korkovertailu ja talletussuoja. Muiden medioiden juttuja haettiin verkkohaulla ja palvelujen nimillä. Mukana on 7 mediaa. Jokaisen jutun otsikko ja julkaisupäivä tarkistettiin jutun omalta sivulta. Mukana ovat vain toimitukselliset jutut. Kaupallinen yhteistyö ja lehdistötiedotteet on jätetty pois. Yhteenvedot ovat omiamme. Merkintä kriittinen tarkoittaa, että jutussa arvostellaan hinnoittelua, markkinointia tai vertailtavuutta, opastava että siinä neuvotaan halvimman hinnan löytämisessä, ja neutraali että siinä kerrotaan markkinasta ilman arviota. Muiden kuin HS:n arkistoja ei käyty läpi yhtä kattavasti, joten lista ei ole täydellinen. Maksumuurin takana olevista jutuista yhteenveto perustuu näkyvään osaan, ja se on mainittu.
1990–1999: verottomat tilit ja kilpailu isoista talletuksista
Korot olivat 1990-luvun alussa kaksinumeroisia, ja pankit kilpailivat suurista talletuksista. Piensäästäjän korko oli sen sijaan sidottu verottomien tilien ehtoihin. Vertailuja ei juuri ollut, ja HS kysyi 1998, miksi tallettajille ei kerrota koroista.
-
Kallis raha raastaa pankkeja
Pankit kilpailivat talletuksista niin kovilla koroilla, että kilpailun pelättiin syövän niiden kannattavuuden. Esimerkiksi yksi säästöpankki maksoi vuoden talletukselle 12 prosenttia korkoa verojen jälkeen.
-
Iso raha vaeltaa
Verottomien tilien erääntyessä korkotarjouksia kysyvät tallettajat tukkivat pankkien puhelinlinjat. Suurtalletusten korot olivat 1–3 prosenttiyksikköä alle markkinakoron.
-
Tiliehdot syynä SSP:n koviin talletuskorkoihin
Suomen Säästöpankki maksoi muita korkeampaa talletuskorkoa, koska vanhojen tilien ehdot olivat pankille huonot eikä tilejä voinut irtisanoa. Juttu kertoo, miten asiakas pystyi siirtämään rahaa aina parhaalle tilille.
-
Peruskorkotalletuksilla on muita parempi tuotto
Peruskorkoon sidotut verovapaat määräaikaistalletukset tuottivat paremmin kuin muut talletukset, koska peruskorko laski markkinakorkoja hitaammin. Uusia tällaisia talletuksia ei ollut voinut tehdä enää vuoden 1995 jälkeen.
-
Korkovertailuja ei juuri ole
Eri maiden pankkien talletuskoroista oli tarjolla hyvin vähän tutkittua tietoa, eikä suomalaisten pankkien raportointi ollut yhtenäistä. Ainoa vertailu OECD-maista oli vuodelta 1993.
-
Miksi tallettajille ei kerrota koroista?
Käyttelytilin korko oli 0–1 prosenttia, mutta erillisellä säästötilillä sai kaksi prosenttia. Pankinjohtajan mukaan vaihtoehdoista kerrottiin konttorin korkotaululla, ja kirjeen sai vasta yli 200 000 markan keskisaldolla.
-
Tallettaja tyytyy ilomielin pieneen korkoonsa
Pörssiromahduksen keskellä kirjoitettu juttu toteaa, että parhaimmillaan kahden prosentin talletuskorko on turvallisempi kuin osakkeet. Suomen Pankin tilastojen perusteella kotitaloudet tyytyvät alhaisiin talletuskorkoihin mukisematta.
-
Talletusmuodot vertailussa
HS alkoi julkaista rahasivullaan vertailua pankkien määräaikaistalletusten koroista eri summille ja eri valuutoissa.
-
Tilien verollepano käynnistää talletuskorkokilpailun
Suomen Pankin osastopäällikkö ennusti, että talletusten verovapauden poisto käynnistää korkokilpailun, joka oli ollut jäissä. Talletusten keskikorko oli vajaat 1,3 prosenttia, hänen arvionsa mukaan EU:n alhaisimpia.
-
Leonia laskee yli miljoonan tilin korkoa
Leonia laskee yli miljoonan säästö- ja käyttötilin korkoa puoli prosenttiyksikköä, käyttötileillä nollaan. Edut keskitetään kanta-asiakkaille ja satunnaiset asiakkaat maksavat enemmän.
-
Sama korko, eri ehdot
Suurimmat pankit maksavat verottomille tileille saman kahden prosentin koron, mutta koron laskuperusteet vaihtelevat. Juttu näyttää esimerkillä, miten kuukauden alimman saldon ja päiväsaldon mukaan laskettu korko eroavat.
2000–2006: talletukset verolle, käyttötilin korko nollaan
Talletukset muuttuivat verollisiksi kesäkuussa 2000. Pankit lupasivat korkokilpailua, mutta käyttötilien korot laskivat. Taloussanomat ja Suomen Rahatieto aloittivat 2003 säännöllisen vertailun, joka jatkui vuosia.
-
Kilpailu pankkitalletuksista alkoi jo
Talletukset olivat tulossa verollisiksi, ja Ålandsbanken aloitti kilpailun uudella tilillä, jonka korko porrastettiin saldon mukaan. Alle 50 000 markan talletuksille ei maksettu korkoa lainkaan.
-
Kilpailu talletuskoroilla alkamassa
Talletuskorkojen muuttuminen verollisiksi kesäkuussa 2000 käynnistää pankkien kilpailun talletuskoroilla. Ålandsbanken ja Merita tarjoavat korkeampaa korkoa vain suurille summille.
-
Säästötili ei palkitse piensäästäjää
Parhaan verottoman säästötilin korko oli kaksi prosenttia, inflaatio 3,1 prosenttia ja tulossa oli 29 prosentin pääomavero. Juttu laskee, että säästötiliasiakas jää vuodessa miinukselle.
-
Pankit aloittavat pitkästä aikaa kilpailua talletusten koroilla
Suomen Pankin tilaston mukaan talletusten keskikorko nousi kesäkuussa 1,63 prosenttiin. Kaikkia pankkeja korkokilpailu ei kiinnostanut.
-
Pankit kilpailevat piensäästäjän talletuksista jo erikoistarjouksin
HS kysyi kaikilta pankeilta talletuskorot uudelleen kahdeksan kuukauden jälkeen. Käyttelytilien korot eivät olleet muuttuneet, mutta pienten määräaikaistalletusten korot olivat nousseet. Pankit seurasivat toistensa tarjouksia kuin bensakauppiaat.
-
Vertailussa mukana olevat tilivaihtoehdot
Taloussanomien tilivertailun liite käy pankki kerrallaan läpi käyttötilien korot, kuukausimaksut ja kanta-asiakasportaat markka-aikana. Esimerkiksi Meritan käyttötilin korko lasketaan kuukauden alimmalle saldolle.
-
Talletuskorot ovat laskussa
Kotitalouksien talletusten keskikorko laski Suomen Pankin tilaston mukaan lokakuussa 1,63 prosenttiin. Juttu selittää, miksi prime-sidonnaiset talletuskorot reagoivat markkinakorkojen laskuun viiveellä.
-
Nettipankin korko on kilpailukykyinen
Nettivälittäjien perustamat eQ Pankki ja Evli Pankki kilpailevat talletuksista ilman konttoreita. Juttu vertailee niiden säästötilien ehtoja ja muistuttaa, että ne kuuluvat talletussuojan piiriin.
-
Talletussuoja pyöristyy hiukan pienemmäksi
Lakiesitys pyöristäisi talletussuojan 25 228 eurosta tasan 25 000 euroon. Säästökassojen ja kauppaketjujen asiakastilit jäisivät edelleen ilman lakisääteistä suojaa.
-
Korkokilpailu tuntuu isoissatalletuksissa
Suomen Rahatieto alkoi Taloussanomien pyynnöstä koota pankkien tarjouksia määräaikaistalletuksille. Ensimmäisen vertailun perusteella tarkan tallettajan kannattaa kilpailuttaa pankkeja, ja paras kolmen kuukauden tarjous tuli Evli Pankista.
-
Pankkitilien korot ennätysalhaalla
Käyttely- ja säästötilien korot ovat pudonneet ennätysalas. Nordea laskee talletuskorkonsa 0,15 prosenttiin ja Handelsbankenin korko on jo nollassa.
-
Nordean tyly linja suututti tiliasiakkaat
Nordea ilmoitti kirjeellä laskevansa käyttelytilien korkoa 0,4 prosentista 0,15 prosenttiin ja irtisanovansa tiliehdon, jos asiakas ei hyväksy muutosta. Asiakkaat pahastuivat kirjeen sävystä, ja pankinjohtaja myönsi kielen olleen tylyä.
-
Koveneva kilpa nostaa jo talletuskorkoja
Nordea, Tapiola Pankki ja Sampo nostavat säästötilien korkoja. Nordean pankinjohtaja myöntää, että talletuskorkoja on perinteisesti nostettu selvästi nihkeämmin kuin prime-korkoja.
-
Pankit kilpailevat talletuskoroilla
Nordea ja Tapiola Pankki nostivat säästötilien korkoja, ja Sampo toi markkinakorkoon sidotun säästötilin. Aiemmin pankit nostivat talletuskorkoja selvästi hitaammin kuin markkinakorot nousivat.
-
Sijoitustileillä suuret korkoerot
Suomen Rahatiedon vertailussa 5 000 euron talletukselle paras korko oli Sammon varatilillä ja huonoin Aktian säästötalletuksella. Juttu neuvoo katsomaan koron lisäksi nostorajoitukset ja -palkkiot.
2007–2010: islantilaiset pankit ja finanssikriisi
Islantilaiset pankit ja uusi S-Pankki aloittivat talletuskisan syksyllä 2007. Vuotta myöhemmin Kaupthingin kaatuminen toi talletussuojan otsikoihin, ja korot romahtivat.
-
Tallettajankin kannattaa kilpailuttaa
Suomen Rahatiedon vertailussa käyttelytilien keskikorko oli 0,3 prosenttia, ja säästötilien korot vaihtelivat 1,00 ja 2,82 prosentin välillä. Juttu neuvoo katsomaan, lasketaanko korko päivä- vai kuukauden alimmalle saldolle ja miten korkoportaat toimivat.
-
Pankit kisaavat korkosijoittajista
Korkojen nousu ja pankkien kilpailu tuovat piensäästäjälle lähes suursijoittajan tuoton. Juttu nostaa esiin Nooa Pankin ja Tapiolan määräaikaistarjoukset.
-
Pankkitilien korkoerot repesivät
Markkinakorkojen noustessa vuoden määräaikaistalletukselle sai keskimäärin yli neljä prosenttia, mutta suurten pankkien käyttötilien korot pysyivät lähellä nollaa. Pienet pankit maksoivat käyttötilille jopa kaksi prosenttia.
-
Islantilaispankki aloittaa Suomessa
Glitnir-konserniin kuuluva FIM sai talletuspankin toimiluvan ja jatkaa nimellä Glitnir Pankki. Talletukset kuuluvat suomalaisen talletussuojan piiriin.
-
Pankit kilpailevat tallettajista
Rahoitusmarkkinoiden levottomuus kiristää pankkien kilpailua määräaikaistalletuksista. Suomen Rahatiedon tietojen mukaan noin 4,5 prosentin koron voi saada pienemmällekin summalle pankkeja kilpailuttamalla.
-
Kiinnostaako käyttelytilin korko?
Pääkirjoitus arvioi, että uusi S-Pankki voi muuttaa kilpailua maksamalla moninkertaista korkoa. Suuret pankit maksoivat käyttelytileille 0,1–0,25 prosenttia ja laskivat koron kuukauden alimmasta saldosta, kun Tapiola maksoi 2,25 prosenttia päiväsaldolle.
-
S-Pankista käyttötileille 2,5 prosentin korko
S-ryhmän säästökassatalletukset muuttuvat S-Pankin käyttötileiksi. Uusi pankki aloittaa 1,5 miljoonan tilin pohjalta ja tarjoaa asiakasomistajille maksuttomia peruspalveluja.
-
Tallettajien nöyryytys vähenee pankeissa
Juttu arvostelee isojen pankkien harvainvaltaa, joka on näkynyt lähes olemattomina käyttötilien korkoina. Uudet pankit laskevat koron päiväsaldolle ja islantilaiset tarjoavat yli viiden prosentin korkoa vuoden loppuun.
-
Korkokilpailu naurattaa ja itkettää
Sampo Pankin varatoimitusjohtaja pitää harhaanjohtavana verrata islantilaisten sisäänheittokorkoja käyttelytilien korkoihin. Sampo lupaa kilpailla talletuksista muilla tileillä kuin käyttelytilillä.
-
Islantilaiset sekoittivat pankkien talletuskisan
Glitnirin ja Kaupthingin viiden prosentin korot ovat voimassa vain vuoden loppuun, eikä tileille voi liittää korttia. Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen mukaan tilit sopivat niille, jotka siirtävät rahaa tottuneesti tililtä toiselle.
-
Peli kovenee pankkimaailmassa
Uudet pankit nostavat talletuskorkoja. Yle vertaa Glitnirin viiden prosentin tarjousta ruokakaupan sisäänheittotuotteisiin, koska se on voimassa vain vuoden loppuun.
-
Käyttöja säästötilien korkotuotoissa isoja eroja
Kuningaskuluttaja laski esimerkkiperheen käyttö- ja säästötilien korkotuotot eri pankeissa. Juttu selittää, miksi päiväsaldolle laskettu korko tuottaa enemmän kuin kuukauden alimmalle saldolle laskettu.
-
Käyttötilien korkojen tuotoissa satojen eurojen erot
Kuningaskuluttajan selvityksen mukaan parhaan käyttötilin koron maksoivat S-Pankki ja Tapiola. Ålandsbanken maksoi nollakorkoa, ja kolmessa vuodessa ero kasvaa satoihin euroihin.
-
Islantilaisten korkotarjoukset hiipuvat
Glitnir laskee sijoitustilinsä korkoa viidestä 4,25 prosenttiin. Hallituksen puheenjohtaja kertoo syksyn tarjouksen olleen markkinointitempaus, ja uusi korko on sidottu pankin omaan primeen.
-
Talletuskisa lähti uusille kierroksille
Kaupthing tarjoaa vuoden määräaikaistalletukselle 5,46 prosentin koron. Juttu kertaa, miten islantilaispankit aloittivat korkokisan syksyllä 2007 ja suomalaiset seurasivat.
-
HS vertaili väärin pankkien talletuskorkoja
Sampo Pankin johtaja moitti HS:n talletuskorkovertailua, koska siitä puuttui pankin säästötili. Toimittaja vastasi, että tilillä menettää kuukauden korot, jos nostaa rahaa. Kiista näyttää, miten vaikea tilejä on vertailla ehtojen takia.
-
Kilpailu tuli talletuskorkoihin jäädäkseen
Ylen kyselyssä lähes kaikki pankit tarjosivat vuoden määräaikaistalletukselle yli viiden prosentin korkoa. Suomen Pankin mukaan talletuskorkokilpailu on pysyvä ilmiö, joka siirtää rahaa pois käyttelytileiltä.
-
Talletusten tuotto parantunut pankkien kilpailun myötä
Pienistä pankeista kerrotaan, että yhä useampi asiakas kilpailuttaa talletuksensa kuten asuntolainan. Suomen Pankin mukaan talletusten keskikorko on noussut vuodessa lähes prosenttiyksikön.
-
Vuoden talletukselle saa yli 5 prosentin tuoton
Taloussanomat ja Suomen Rahatieto seuraavat säännöllisesti pankkien tarjouksia 25 000 euron määräaikaistalletuksille. Lokakuun alussa paras vuoden tarjous tuli Helsingin OP:lta, ja taulukossa on 16 pankkia.
-
Kohupankki haki Suomesta laajennettua talletussuojaa
Kaupthing kuuluu Islannin talletussuojan piiriin, ja Suomi takaa vain sen ylittävän osan. Pankki haki laajennettua 50 000 euron suojaa.
-
"Kaupthingin talletussuojan nostolle ei estettä"
Rahoitustarkastuksen mukaan Kaupthingin Suomen sivuliikkeen suojan nostolle ei ole estettä. Pankissa on talletuksia 10 500 suomalaisella, ja nykyisestä suojasta suurin osa on Islannin vastuulla.
-
Kilpailijapankit pelastavat Kaupthingin asiakkaat
Nordea, OP-Pohjola ja Sampo Pankki rahoittavat järjestelyn, jolla Kaupthingin Suomen sivuliikkeen tallettajat saavat rahansa korkoineen. Järjestely vaatii eduskunnan hyväksynnän valtion takauksen vuoksi.
-
Tallettajien huippuhetki ohi
Vuoden määräaikaistalletusten keskikorko laski kuukaudessa lähes 0,6 prosenttiyksikköä Suomen Rahatiedon tilastossa. Paras tarjous tuli FIMiltä ja heikoin Handelsbankenilta.
-
Talletusten tuotot romahtivat
Vuoden määräaikaistalletusten keskituotto putosi kuukaudessa 4,80 prosentista 3,79 prosenttiin. Juttu laskee, että inflaatio ja lähdevero syövät tuoton.
-
S-Pankin koulutuksessa puutteita
S-Pankin Tampereen kauppapisteissä luvattiin asiakkaille virheellistä huippukorkoa. Kuukausittain maksettava korko oli kuukausieriin jaettu vuosikorko.
-
Määräaikaistalletusten korot pudonneet reilusti
Suomen Rahatiedon 14 pankin vertailussa vuoden määräaikaistalletusten keskituotto laski lokakuun huipusta 2,94 prosenttiin. Paras tarjous tuli FIMiltä ja huonoin Handelsbankenilta.
-
Sampo Pankki: Turhan käyttötilin voi muuttaa säästötiliksi!
Sampo Pankin johtaja muistuttaa, että käyttötiliin liittyvistä palveluista peritään maksu, mutta säästötilissä kiinteää palvelumaksua ei ole. Asiakkaiden kannattaa miettiä, millaisia tilejä he tarvitsevat.
-
Pankki kaipaa talletusrahojasi – halvalla
Suomen Rahatiedon vertailussa parhaat vuoden talletustarjoukset ylittivät 12 kuukauden euriborin. Inflaation jälkeen tuotto jää silti lähes olemattomaksi.
-
Säästötileille tarjotaan nyt nollakorkoa
Tornion Osuuspankin jatkuvan tuottotilin korko putosi prime-sidonnaisuuden takia nollaan. Asiakas sai tiedon viiveellä tiliotteen mukana, ja Yle pitää tilin nettimainontaa harhaanjohtavana.
-
Säästötilien korot romahtivat
Säästötilien korot ovat pudonneet syksyn neljästä prosentista alle puoleen prosenttiin. Sampo Pankin johtaja neuvoo hakemaan paremman koron määräaikaistalletuksesta.
-
Suomalaisten rahat unohtuivat korottomille käyttelytileille
Suomen Pankin tilastojen mukaan käyttelytileillä lepäsi yli 7 000 euroa jokaista suomalaista kohti, vaikka korko oli nollassa tai lähellä sitä. HS kysyi pankeilta niiden käyttelytilien korot.
-
Talletustuotoissa rajut erot
Suomen Rahatiedon vertailussa paras vuoden määräaikaistalletuksen tarjous oli yli kaksinkertainen heikoimpaan nähden. Sofia Pankki tarjosi parhaan ja Handelsbanken heikoimman koron.
-
Pankeissa on käynnissä erikoinen korkokilpailu
Pankit maksavat pitkille talletuksille euriboreja parempaa korkoa, vaikka tukkurahoitus on taas saatavilla. Nordean johtajan mukaan tilanne on poikkeuksellinen, koska talletukset ovat tärkeä osa varainhankintaa.
-
Sampo Pankin Hallavo: Talletuskorot liian korkeita
Sampo Pankin toimitusjohtajan mielestä määräaikaistalletuksista maksetaan liian korkeita korkoja. Hän pitää talletussuojan nostoa 100 000 euroon harmillisena vakavaraisille pankeille.
-
Sampo Pankin Hallavo moittii talletuskorkojen korkeutta
Sampo Pankin toimitusjohtajan mukaan pankkien määräaikaistalletuksista maksamat korot olivat liian korkeita. Hän piti harmillisena myös talletussuojan nostoa 100 000 euroon.
-
Pankkien talletuspakoon järeämmät aseet
Talletussuoja nousee vuodenvaihteessa 50 000 eurosta 100 000 euroon EU-sääntöjen mukaisesti. Suomalaispankit vastustavat nostoa, koska se kasvattaa niiden rahastomaksuja.
-
Finanssivalvonta: Korkoja nostetaan nopeammin kuin lasketaan
Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankit nostavat omia viitekorkojaan nopeammin kuin laskevat eivätkä kerro niiden määräytymisestä riittävästi. Uuden kuluttajansuojalain tavoite on parantaa korkojen vertailtavuutta.
2011–2021: nollakorot ja ulkomaiset etäpankit
Suurten pankkien talletuskorot olivat vuosia nollassa. Parempaa korkoa maksoivat lähinnä ulkomaiset kulutusluottopankit, ja media alkoi neuvoa tarkistamaan, minkä maan talletussuoja tiliä koskee.
-
Pankit lupaavat parempaa korkoa
Suomen Rahatieto kerää Taloussanomille kuukausittain pankkien talletustarjoukset. Toukokuussa vuoden talletuksen korkotarjoukset vaihtelivat 1,80 ja 2,95 prosentin välillä.
-
Vain kaksi tarjoaa kunnon talletustuoton
Rahatiedon vertailun mukaan pankit eivät yltäneet lähellekään inflaatiota. Korkeimmat korot tarjosivat ulkomaiset kulutusluottopankit, kuten virolainen Bigbank.
-
Talletuskorot tulevat rytinällä alas
Määräaikaistalletusten keskituotto laski helmikuussa, ja pankkien väliset erot kasvoivat. Vuoden talletuksen tarjoukset vaihtelivat 1,64 prosentista 2,65 prosenttiin.
-
Sulatatko sinäkin säästöjäsi pankkitilillä?
Alexandrian teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet säästäjistä pitää rahansa pankkitilillä. Tutkimuksen teettäjä myy itse sijoituspalveluja, minkä juttu myös mainitsee.
-
Määräaikaistalletusten keskikorko tipahti - suosio myös
Suomen Pankin mukaan määräaikaistalletusten keskikorko laski ja osa talletuksista siirtyi käyttelytileille. Kotitalouksien 83 miljardin talletuksista 23 miljardia oli määräaikaisia.
-
Ajan henki: Pankki maksaa rahoillesi 0 % korkoa
Osa Osuuspankkien jatkuvista tuottotileistä putosi nollakorkoon. Rahatiedon selvityksen mukaan 25 000 euron määräaikaistalletusten keskituotto oli vain 0,26 prosenttia.
-
Rahat säästötilillä? Varo väärää valintaa
Talletuskorkojen lasku on Rahatiedon vertailun mukaan pysähtynyt. Juttu neuvoo suojaamaan säästöt valitsemalla oikean tilitarjouksen.
-
OP teki tilistä ryhmäpelin: Mitä enemmän talletuksia, sitä parempi korko
OP-Pohjola toi markkinoille ryhmätalletustilin, jonka korko riippuu kaikkien tallettajien yhteissummasta. Korkohaarukka on 0,50–1,30 prosenttia.
-
Määräaikaisten tilien suosio laskussa - rahat siirretään nyt käyttelytileille
Määräaikaistalletukset ovat vähentyneet noin seitsemän miljardia euroa, kun korkohyöty on sulanut. Yli 50 miljardia euroa on käyttelytileillä käytännössä nollakorolla.
-
Tätä talletusta pankkisi ei halua
Rahatiedon selvityksen mukaan osa pankeista ei anna tarjousta pienille summille tai pitkille talletusajoille. Talletusvertailuja johtanut Bigbank ei tarjonnut kolmen kuukauden talletusta.
-
Nordea laskee kahden miljoonan tilin koron nollaksi
Nordea laskee yli kahden miljoonan käyttötilin koron nollaan. Samalla ehtoja muutetaan niin, ettei korkomuutoksista tarvitse enää tiedottaa henkilökohtaisesti.
-
Säästötili voi nyt olla parempi turva rahoillesi
Rahatiedon vertailussa parhaan säästötilin korko ylitti parhaan määräaikaistalletuksen. Vuoden talletuksen korot vaihtelivat Bigbankin 1,55 prosentista Handelsbankenin 0,35 prosenttiin.
-
Näin paljon pankki tarjoaa talletuksestasi
Osa pankeista käyttää parempikorkoista määräaikaistiliä sisäänheittotuotteena. Pienet pankit, kuten Bigbank, Suupohjan OP ja Hypo, tarjosivat parhaat tuotot.
-
Ulkomaisista pankeista parempi korko – tässä syy
Säästötilien korot vaihtelivat nollasta 1,65 prosenttiin. Bigbank selittää parempaa korkoaan sillä, että talletukset menevät suoraan kulutusluottoihin.
-
Määräaikaistalletusten suosio romahti – korot laiskistavat rahaa
Määräaikaistileiltä on poistunut yli 12 miljardia euroa vuodesta 2011. Isojen pankkien johtajat uskovat suosion palaavan, kun korot nousevat.
-
Halpalentoyhtiön Norwegian-pankki saapui Suomeen ja houkuttelee asiakkaita hyvällä talletuskorolla
Bank Norwegian tarjosi suomalaisille talletustilin 1,25 prosentin korolla. Kauppalehden listalla yksikään pankki ei tarjonnut yhtä hyvää korkoa ilman nostorajoituksia. Talletukset kuuluivat norjalaisen talletussuojan piiriin.
-
Uusi vuosi vei talletuskorot entistä alemmas
Rahatiedon vertailussa vuoden talletuksen keskituotto laski 0,55 prosenttiin. Ulkomaiset etäpankit kilpailevat etenkin säästötileillä.
-
Älä tumpeloi tilisi kanssa – tuotto voi jäädä nollaan
Juttu neuvoo lukemaan säästötilien ehdot. Nordnetin tilillä korkoa ei kerry pienelle saldolle, ja Nordean KorkoExtran korko pienenee nostoista.
-
Tilien tuotoissa eroja – suomalaispankit häviävät ulkomaisille
TF Bank, Norwegian Bank ja Nordax tarjosivat selvästi parhaat säästötilikorot. Juttu selvittää, minkä maan talletussuoja kutakin pankkia koskee.
-
Fiva antoi OP Helsingille julkisen varoituksen – talletustiliä markkinoitu harhaanjohtavalla tavalla
Finanssivalvonta antoi OP Helsingille julkisen varoituksen talletuksesta, jolle luvattiin 3,25 prosentin korko. Korko edellytti myöhempää sijoitusta riskipitoisiin osuuksiin, mitä mainonta ei Fivan mukaan kertonut riittävästi.
-
Vertailu: Moni pankki tarjoaa lyhyelle talletukselle nollaa
Rahatiedon kuukausivertailussa puolet 12 pankista tarjosi kolmen kuukauden talletukselle nollakorkoa. Vuoden talletukselle sai parhaimmillaan 1,25 prosenttia.
-
Säästäjän kannattaa nyt olla tarkkana: moni säästötili tuottaa jo määräaikaista talletusta paremmin
Kuudessa pankissa säästötili tuotti yhtä paljon tai enemmän kuin vuoden määräaikaistalletus. Norwegian Bank ja TF Bank maksoivat säästötileille enemmän kuin kukaan määräaikaistalletukselle.
-
Danske Bankin säästötilin korko humpsahti – tileille ehti ohjautua runsaasti varoja
Danske Bank puolitti Etutilin koron 0,4 prosenttiin sen jälkeen, kun tilille oli siirtynyt paljon rahaa. Pankin mukaan aiempi korko oli markkinoilla ylipitkä.
-
MOT-kysely: Osa talletuskoroista jo alle nollan
MOT kysyi yhdeksältä suurimmalta pankilta negatiivisista talletuskoroista. Nordea, OP ja Handelsbanken kertoivat ottaneensa niitä osittain käyttöön yritys- ja instituutioasiakkaille.
-
Tilillä makaaville rahoille käy nyt huonosti – näin paljon talletuksesi pitäisi tuottaa
Rahatiedon mukaan vain Bigbankin määräaikaistalletus säilytti rahan arvon inflaation ja lähdeveron jälkeen. Etäpankkiin tallettavaa neuvotaan selvittämään talletussuoja ja nostoehdot.
-
Talletustilien korot lähellä nollaa – perinteisten pankkien ulkopuolella piensijoittajille tarjolla jopa yli 1,7 prosentin korko
Tavalliset pankit maksoivat lähes nollakorkoa, mutta kulutusluottopankit Bank Norwegian ja TF Bank tarjosivat 1,75 ja 1,6 prosenttia ilman määräaikaa. Juttu kertoo, miksi ne pystyivät maksamaan enemmän.
-
Suomalaisten rahat jämähtivät tileille, ja tänä vuonna niiltä katoaa miljardi euroa
Käyttelytileillä oli ennätysmäärä rahaa lähes nollakorolla, ja kiihtyvä inflaatio söi siitä juttuun lasketun miljardin euron verran ostovoimaa vuodessa. Määräaikaistalletukset menettivät suosiotaan.
-
Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”
Rahatiedon seurannassa yli prosentin korkoja tarjosivat lähinnä ulkomaisten pankkien sivuliikkeet. Asiantuntija neuvoo selvittämään, missä rahat ovat ja miten tilin verotus toimii.
-
Matias Möttölän kolumni: Tavallinen suomalainen säästäjä elää karmeaa aikaa
Kolumnisti huomauttaa, että suurimpien pankkien käyttelytilien korot ovat nollassa. Suomalaiset pitävät silti tileillä noin 85 miljardia euroa.
-
Ulkomaiset pankit tarjoavat parhaat talletuskorot – ”Aina kannattaa selvittää, mihin rahojaan laittaa”
Vain ulkomaisten pankkien tileillä talletus tuotti inflaation ja veron jälkeen. FINEn asiantuntija kertoo saaneensa kymmeniä talletussuojaa koskevia kysymyksiä ja pitää suojan kattavuutta keskeisenä.
-
Vertailu: Vain kolmesta pankista saa tuottoa talletukselle
Vain TF Bankin, Bank Norwegianin ja Bigbankin tileillä raha säilytti arvonsa. Isot kotimaiset pankit eivät yltäneet kärkeen, ja tiliehdot kehotetaan lukemaan huolella.
-
Määräaikaiselle pankkitalletukselle tarjotaan mitätöntä korkoa – vielä 10 vuotta sitten tilanne oli toinen
Rahatiedon kymmenen vuoden aineiston mukaan määräaikaistalletusten keskikorko on pudonnut 3,5 prosenttiyksikköä joulukuusta 2008. Kotimaisista pankeista parhaan säästötilikoron tarjosi Hypo.
-
HS: Bank Norwegianin talletussuoja puolittumassa Suomessa
Norja aikoo rajata muista maista tulevien talletusten suojan 100 000 euroon Bank Norwegianin takia. Pankki on houkutellut suomalaisia selvästi paremmalla korolla.
-
Talletukset – mistä pankista paras korko 10 000 eurolle?
Taloustaidon kuukausivertailussa 12 kuukauden talletuksen keskituotto oli 0,28 prosenttia. Bigbankin tarjoukset olivat edelleen korkeimmat.
-
Bank Norwegian pudottaa roimasti talletuskorkoaan
Bank Norwegian laskee säästötilinsä korkoa 1,75 prosentista 0,75 prosenttiin. Rahatiedon vertailussa pankin korko oli pitkään Suomen paras.
-
Mistä saa nyt parasta korkoa? HS kartoitti, millaisia korkoja pankit tarjoavat talletuksille
HS kokosi taulukon parhaista talletuskoroista. Korkeimpia korkoja maksoivat pikaluottoja myyvät pankit, mutta Bank Norwegian oli pudottanut korkonsa 0,75 prosenttiin. Yleispankkien korot olivat nollassa.
-
Suomalaiset pitävät yhä enemmän varojaan käyttelytileillä – kasvuvauhti kiihtynyt
Suomen Pankin mukaan käyttelytileillä oli 77 miljardia euroa ja määräaikaistalletusten suosio on vähäistä. Talletusten keskikorko oli 0,12 prosenttia.
-
Joutuvatko kuluttajat maksamaan pankeille talletuksistaan? Osa pankeista tyrmää negatiiviset korot täysin
Sammon konsernijohtajan ehdotus negatiivisista talletuskoroista herätti keskustelun. Finanssivalvonta pitää niitä kuluttajansuojan kannalta ongelmallisina.
-
Finanssivalvonta: Pankkien ei pitäisi periä negatiivisia korkoja kuluttajien talletuksista
Finanssivalvonnan mukaan pankkien tulisi pidättäytyä negatiivisista koroista kuluttajien perusmaksutileillä. Koron muuttaminen negatiiviseksi voi olla olennainen heikennys, jota ei voi tehdä yksipuolisesti.
-
Kommentti: Harkitsetko talletusten hajauttamista? Siihen on kaksi erittäin hyvää syytä
Jan Hurri neuvoo jakamaan yli 100 000 euron talletukset useampaan pankkiin tuoton ja talletussuojan vuoksi. Kotitalouksien talletusten keskikorko oli 0,11 prosenttia.
-
OP aikoo nostaa palvelumaksujaan, korotus jopa 67 prosenttia – käyttötilin korko nollaan
OP nostaa tilipakettien ja palvelujen hintoja eikä perustele korotuksia asiakkaille. Samalla käyttötilin korko laskee nollaan.
-
Suurimmat suomalaispankit lupaavat: Ei miinuskorkoa kotitalouksien talletuksille
Isot pankit eivät aio periä kotitalouksilta miinuskorkoa Tanskan tapaan. Talletuskorot ovat silti nollassa, ja inflaatio syö talletusten arvoa.
2022–2026: korot palasivat, käyttötilit eivät
EKP:n koronnostot palauttivat määräaikaistalletusten korot. Käyttötileillä oli silti suurin osa kotitalouksien rahoista, ja isot pankit alkoivat maksaa niille korkoa vasta poliittisen paineen jälkeen syksyllä 2023.
-
Näin rahasi katoavat säästötililtä – 5 000 euron talletuksesta häviää vuodessa satanen
Nollakorko ja kiihtyvä inflaatio vievät säästötilin rahan arvoa. Juttu laskee, miten 5 000 euron talletus hupenee, ja muistuttaa pankkien palvelumaksuista.
-
Inflaatio laukkaa kärjessä, talletuskorot ovat kaukana kyttäysasemissa
Aktia avasi talletuskorkokilpailun lupaamalla määräaikaistalletukselle 1,25 prosenttia. Kirjoituksen mukaan pienet ulkomaiset pankit olivat maksaneet jo enemmän, ja muiden pankkien olisi vaikea olla vastaamatta.
-
Aktia avasi kilpailun talletuskoroista – muut seuraavat pian perässä, uskoo professori
Aktia lupasi 10 000 euron vuoden talletukselle 1,25 prosentin koron. Professori Timo Rothoviuksen mukaan tästä alkaa talletuskorkokilpailu, koska muiden on pakko seurata.
-
Nyt alkaa pankkitilillä makaava rahakin poikia – täältä saat parhaan tuoton talletuksellesi
Käyttötilien korot ovat nollassa, mutta talletustilien korot nousevat. Hypo, Aktia ja Fellow Bank kertovat, että usean vuoden määräaikaistalletukselle saa jo pari prosenttia. Juttu on maksumuurin takana.
-
Talletuksille voi saada vihdoin korkoa – tällaisia korkoja pankit nyt tarjoavat
Määräaikaistalletusten korot nousevat EKP:n koronnostojen myötä. Finanssialan pääekonomistin mukaan pankeille on luontevaa kilpailla talletuksista, koska ne ovat edullista varainhankintaa.
-
Tällaisia talletuskorkoja pankit nyt tarjoavat
HS kysyi pankeilta 12 kuukauden määräaikaistalletuksen korot. Parhaat olivat Hypo 2,3, Fellow 2,25 ja Aktia 2,2 prosenttia.
-
”Kiinnostus on ollut runsasta ruuhkaksi asti” – Talletuksille maksetaan nyt tuntuvaa korkoa, mutta inflaatio vie ison siivun välistä
Yle kysyi kymmeneltä pankilta vuoden määräaikaistalletuksen korkoa 1 000 ja 10 000 euron summille. Tarjoukset ovat nousseet yli kahteen prosenttiin, ja juttu laskee inflaation vaikutuksen.
-
Tällaisia korkoja pankit maksavat nyt määräaikaisille talletuksille – vaihtelevat jopa päivittäin
Määräaikaistalletusten suosio kasvaa pitkän tauon jälkeen, ja pankit markkinoivat niitä innokkaasti. Suomen Pankin asiantuntijan mukaan niiden osuus talletuskannasta oli pudonnut pariin prosenttiin.
-
Säästöja sijoitustilien korot – kolme parasta ylittää jo 2 prosenttia
Taloustaidon Suomen Rahatiedon aineistoon perustuvassa vertailussa säästö- ja sijoitustilien korot vaihtelivat 0,25 ja 2,25 prosentin välillä. Taulukko kertoo myös, minkä maan talletussuoja tiliä koskee.
-
Määräaikaisten talletusten suosio kasvanut nopeasti – tällaista korkoa nyt maksetaan
Suomen Pankin mukaan kotitaloudet tekivät alkuvuonna uusia määräaikaistalletuksia lähes kolmella miljardilla. Suurin osa rahasta oli silti käyttötileillä 0,39 prosentin keskikorolla.
-
Mitkä ovat määräaikaisten talletusten riskit? – ”Talletussuoja kattaa 100 000 euroon asti”
Suomen Pankin ekonomisti vertaa määräaikaistalletuksia lyhyen koron rahastoihin ja pitää niitä osakkeita vähäriskisempinä. Juttu on maksumuurin takana.
-
Nyt tapahtui käänne: katso, paljonko pankit maksavat korkoa säästötileille
IS kävi pankki kerrallaan läpi säästötilien korot, jotka vaihtelivat nollasta 3,5 prosenttiin. Aktia ei maksanut säästötalletuksille korkoa lainkaan.
-
Pankkitileillä lepää yli 100 miljardia euroa nollatuotolla – tässä ovat tilin vaihtoehdot
Kotitalouksien talletusten keskikorko oli 0,58 prosenttia, vaikka viitekorot olivat nousseet. Juttu toteaa, että pankit saavat varansa tallettajilta halvalla, ja neuvoo siirtämään puskurin ylittävät rahat parempituottoisille tileille.
-
Määräaikaistalletusten korot nousevat historiallisen nopeasti – HS selvitti, mistä rahoille saa parhaan tuoton
Suomen Pankin mukaan määräaikaistalletusten keskikorko oli noussut 2,90 prosenttiin. HS selvitti, mistä parhaan tuoton sai.
-
Valtaosa pankeista ei maksa käyttötileille yhä lainkaan korkoa, vaikka lainoista pitää maksaa jo yli neljä prosenttia – syy on asiakkaiden
Käyttötileillä on yli 80 miljardia euroa, mutta suurimmat pankit eivät maksa niille korkoa. Juttu kytkee asian Ruotsin valtiovarainministerin pankeille esittämään moitteeseen.
-
OP alkaa maksaa talletuskorkoa käyttötileille, Nordea ja Danske seuraavat tilannetta
OP alkoi maksaa omistaja-asiakkaiden käyttötileille 0,25 prosenttia korkoa, kun se oli ollut nollassa. Korko laskettiin kuukauden alimmasta saldosta.
-
Ensimmäinen iso pankki käänsi kurssinsa – OP alkaa maksaa korkoa käyttötilien talletuksille
OP alkaa maksaa omistaja-asiakkaiden käyttötileille 0,25 prosentin korkoa marraskuusta. Aiemmin korkoa maksoivat vain Handelsbanken ja S-Pankki.
-
Alkavatko muutkin isot pankit nyt maksaa talletuskorkoa käyttötileille? Näin Nordea ja Danske vastaavat
Danske Bank ja Nordea kertovat seuraavansa markkinatilannetta. Danske ei kommentoi tulevaa hinnoittelua kilpailuoikeudellisista syistä.
-
Nordea alkaa maksaa korkoa käyttötilille, säästötilin korko nousee vähintään kolmeen prosenttiin
Nordea seurasi OP:ta ja alkoi maksaa käyttötilille 0,25 prosenttia sekä nosti säästötilien korot vähintään kolmeen prosenttiin. Pankki kehotti olemaan pitämättä suuria summia käyttötilillä.
-
Nordea alkaa maksaa käyttötileille korkoa, päätyi samaan lukemaan kuin OP
Nordea maksaa lokakuusta käyttötileille 0,25 prosenttia ja nostaa säästötilien korot vähintään kolmeen prosenttiin. Pankit muuttivat käytäntöjään poliittisen paineen alla.
-
Nordea nostaa henkilöasiakkaiden tilien korkoa – Katso, paljonko sinun pankkitilisi tuottaisi
Nordea nostaa säästötilien ja vuoden määräaikaistalletuksen korot vähintään kolmeen prosenttiin. Iltalehti laski, paljonko 0,25 prosentin käyttötilikorko tuottaa eri summille.
-
Myös Danske Bank alkaa maksaa korkoa käyttötilille, mutta vain tiettyyn summaan asti
Danske Bank maksaa käyttötilille 0,25 prosenttia, mutta ei yli 10 000 euron saldolle. Pankin mukaan rajalla ohjataan ylimääräiset varat parempituottoisille tileille.
-
Tällaista korkoa käyttötileille maksetaan – pankkien välillä korkokisa
Professori Timo Rothoviuksen mukaan pankkien välillä alkoi korkokisa, ja hän toivoo sen kiristyvän. Juttu kokoaa käyttötilien korot pankeittain.
-
Netissä toimivat pienet digipankit lyövät pöytään jopa neljän prosentin korkotarjouksia – lue tämä juttu, jos mietit rahojesi tallettamista
Ylen taulukko kokosi Suomeen markkinoivien digipankkien korot, jotka olivat 3,5–4,0 prosenttia. Finanssivalvonta ja KKV muistuttavat lukemaan talletusehdot ja tarkistamaan talletussuojan.
-
Pankista saa jo yli kolmen prosentin korkoa talletustilille
HS:n kyselyn mukaan korkeinta 12 kuukauden talletuskorkoa tarjosi Hypo 3,6 prosentilla, ja monella muullakin pankilla korko oli yli kolme prosenttia.
-
Kommentti: Nyt on tallettajan vuoro panna pankki maksamaan – ennen kuin tilaisuus on ohi
Jan Hurri huomauttaa, että lainojen korot nousivat rajusti mutta käyttelytilien korot tuskin lainkaan. Hänen mukaansa puolen prosentin korkoon ei tarvitse tyytyä, ja parempi korko saadaan pienellä vaivalla.
-
Suomalaiset siirsivät yli 7 miljardia euroa talletustileille – tällaista korkoa niistä sai
Suomen Pankin mukaan kotitaloudet siirsivät 7,3 miljardia määräaikaistileille vuonna 2023. Silti 65 prosenttia talletuksista oli käyttötileillä, joiden keskikorko oli 0,46 prosenttia.
-
Moni suomalainen ei tajua tarttua simppeliin säästökeinoon – Yllättävä tuotto tekemättä mitään
Juttu laskee esimerkein, paljonko hyötyy siirtämällä rahaa käyttötililtä määräaikaistalletukseen. Juttu on maksumuurin takana.
-
Professori haukkui suomalaispankkien korot ”hirvittävän huonoiksi” – näiltä tileiltä saa parhaat tuotot
Rahoituksen professorin mukaan säästötilit kannattaa kilpailuttaa, koska suomalaispankit maksavat vähäisen kilpailun takia huonoja korkoja. Parhaat säästötilien korot olivat nousseet yli kolmeen prosenttiin, usein vain suurille talletuksille.
-
Nyt saattaa olla viime hetket saada talletukselle kunnon korkoa
Määräaikaistalletuksille saa yli neljän prosentin koron, korkeimman liettualaisesta Saldo Bankista. Juttu pohtii, miten EKP:n odotettu koronlasku vaikuttaa talletuskorkoihin.
-
Säästöja sijoitustilit vertailussa – tässä korot säästäjälle
Taloustaidon vertailussa säästö- ja sijoitustilien korot vaihtelivat 0,25 ja 4,00 prosentin välillä. Alaviitteet kertovat ulkomaisten pankkien talletussuojan kotimaan ja veroilmoitusvelvollisuuden.
-
Säästöja sijoitustilit – nämä ovat nyt säästäjän korot 20 pankissa
Taloustaidon 20 pankin vertailussa korot vaihtelivat 0,25 ja 3,50 prosentin välillä. Lähteenä on Suomen Rahatieto.
-
Mistä säästöille paras parkkipaikka?
Juttu laskee, kuinka vähän käyttelytilin 0,25 prosentin korko tuottaa, ja esittelee parempia lyhytaikaisia säästökohteita. Olemattoman koron tilillä säästöt vain syöpyvät.
-
Tarkista, onko talletuksesi turvattu
Juttu selittää talletussuojan: enintään 100 000 euroa, korvaus seitsemässä työpäivässä ja järjestelmää hoitaa Rahoitusvakausvirasto. Säästäjää neuvotaan varmistamaan, että kohde kuuluu suojan piiriin.
-
Kotitalouksien talletukset suurempia kuin koskaan
Suomen Pankin mukaan talletuskanta oli ennätykselliset 114,7 miljardia euroa. Määräaikaistalletusten keskikorko laski vuodessa 3,17 prosentista 2,30 prosenttiin.
-
Tällaista korkoa määräaikaistalletuksista maksetaan
Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 2,10 prosenttia ja käyttötilien 0,36 prosenttia. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,2 miljardilla.
-
Kotitalouksien talletukset nousivat ennätyslukemiin marraskuussa
Talletuskanta nousi 115,7 miljardiin euroon. Siitä 61 prosenttia oli yön yli -talletuksissa eli käytännössä käyttötileillä.
-
10 000 säästöön tilille – vertailussa 13 pankin korot
Taloustaidon 13 pankin vertailussa paras vuoden talletuskorko oli 2,88 ja kahden vuoden 3,02 prosenttia. Kuusi pankkia maksoi kahden vuoden talletukselle enemmän kuin vuoden talletukselle.
-
Määräaikaistalletukselle voi saada nyt jopa neljän prosentin koron
Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,54 prosenttia. Neljän prosentin korko edellytti kahdessa pankissa, että puolet summasta sijoitetaan pankin rahastoihin.
-
Pankkiin talletetuille rahoille saa nyt jopa 4,5 prosentin korkoa – Mutta yhdellä ehdolla
Talouselämä vertaili pankkien talletuskorot ja muistuttaa tallettajaa muutamasta ehdosta. Juttu on maksumuurin takana.
Kirjoittelu vuosittain
Jokainen palkki on yksi vuosi, ja sen korkeus kertoo, montako tämän katsauksen juttua silloin julkaistiin. Väri kertoo jutun sävyn. Kirjoittelu seuraa korkotasoa: huippu osuu vuosiin 2007–2008 ja 2023, jolloin talletuksille sai taas korkoa.
Näytä sama taulukkona
| Vuosi | Neutraali | Kriittinen | Opastava | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1990 | 1 | 1 | ||
| 1991 | 1 | 1 | ||
| 1993 | 1 | 1 | ||
| 1996 | 1 | 1 | ||
| 1997 | 1 | 1 | ||
| 1998 | 1 | 1 | 2 | |
| 1999 | 1 | 1 | 2 | 4 |
| 2000 | 3 | 1 | 4 | |
| 2001 | 1 | 2 | 3 | |
| 2002 | 1 | 1 | 2 | |
| 2003 | 1 | 1 | ||
| 2005 | 1 | 1 | 2 | |
| 2006 | 2 | 1 | 3 | |
| 2007 | 3 | 4 | 6 | 13 |
| 2008 | 7 | 3 | 2 | 12 |
| 2009 | 1 | 2 | 4 | 7 |
| 2010 | 4 | 1 | 5 | |
| 2011 | 1 | 1 | 2 | |
| 2012 | 2 | 1 | 3 | |
| 2013 | 2 | 2 | 1 | 5 |
| 2014 | 1 | 2 | 3 | |
| 2015 | 2 | 1 | 3 | |
| 2016 | 3 | 2 | 5 | 10 |
| 2017 | 1 | 2 | 3 | 6 |
| 2018 | 2 | 2 | 4 | |
| 2019 | 2 | 1 | 1 | 4 |
| 2020 | 1 | 1 | 2 | |
| 2022 | 2 | 1 | 3 | 6 |
| 2023 | 7 | 2 | 10 | 19 |
| 2024 | 1 | 2 | 3 | 6 |
| 2025 | 2 | 3 | 5 | |
| 2026 | 1 | 1 | 2 | 4 |
Taulukossa ovat vain vuodet, joilta juttuja löytyi.
Vertailut ja niiden ensimmäiset maininnat
Päivämäärät ovat .fi-domainin rekisteröintipäiviä, Internet Archiven ensimmäisiä tallenteita ja ensimmäisiä mainintoja tämän katsauksen aineistossa. Tarkistettu syyskuussa 2026.
Talletuskorkojen vertailut
| Palvelu | Domain | Arkistoitu | Ensimmäinen maininta |
|---|---|---|---|
| HS:n korkovertailu rahasivulla | – | – | HS 5.1.1999 |
| Suomen Rahatieto, vertailujen tietolähde | – | 19.12.1996 | Taloussanomat 28.3.2003 |
| Taloussanomien talletusvertailu 2003–2017 | – | – | Taloussanomat 28.3.2003 |
| Kuningaskuluttajan käyttötililaskelma | – | – | Yle 13.12.2007 |
| Rahoitusvakausviraston talletussuojatiedot | 7.11.2008 | – | Taloustaito 16.6.2025 |
| Raisin, talletusalusta | 8.10.2015 | 25.5.2023 | ei mainintaa |
| VertaaEnsin.fi | 10.8.2015 | – | ei mainintaa säästötileistä |
| Taloustaidon korkovertailu | – | – | Taloustaito 6.4.2018 |
| HS:n talletuskorkokartoitus | – | – | HS 23.10.2018 |
| Ylen digipankkien korkotaulukko | – | – | Yle 16.10.2023 |
| Hintavertailu.com, tämä sivusto | – | ei talletusvertailua | ei mainintaa |
Suomen Rahatiedon domainin rekisteröintipäivää ei saatu selville, koska whois.fi näyttää vanhoille domaineille rekisterin alkupäivän. Raisinin ensimmäinen tallenne on uudelleenohjaus vuodelta 2023. VertaaEnsin.fi:n arkistotietoja ei saatu, koska Internet Archive ei vastannut.
Vertailu on ollut median työtä. Talletuskoroille ei ole syntynyt samanlaista kaupallista vertailupalvelua, josta media kirjoittaisi, kuin sähkölle tai lainoille. Taloussanomien ja Taloustaidon kuukausivertailut, HS:n ja Ylen kyselyt pankeille ja Kuningaskuluttajan laskelmat ovat olleet ainoat laajat vertailut. Niistä useimmat ovat käyttäneet Suomen Rahatiedon aineistoa.
Viranomainen puuttuu menettelyyn, ei korkoon. Finanssivalvonta arvosteli 2010 pankkien viitekorkojen läpinäkymättömyyttä, antoi 2016 julkisen varoituksen harhaanjohtavasta talletusmainonnasta ja otti 2019 kantaa negatiivisia talletuskorkoja vastaan.
Mihin hintavertailu.com asettuu
Tämä sivusto ei vertaile talletuskorkoja. Siksi on syytä kertoa, mitä pankeista vertailemme ja mitä emme.
- Laajuus. Pankkitilivertailumme näyttää tilien ja maksujen hinnat FINEn ja Finanssivalvonnan maksutilivertailusta. 5.8.2026 haetussa aineistossa on 54 hinnastoa. Talletuskorkoja, säästötilejä tai määräaikaistalletuksia vertailu ei sisällä.
- Ajantasaisuus. Maksutiedot ovat viranomaisen aineistosta, ja pankit ilmoittavat ne sinne itse. Vertailu julkaistiin heinäkuussa 2026.
- Tulevien muutosten huomiointi. Emme seuraa talletuskorkojen muutoksia. Jutuissa toistuu sama ongelma: korko laskee kampanjan jälkeen tai kun tilille on kertynyt rahaa, ja siitä kerrotaan tiliotteella tai verkkopankissa.
Parhaan talletuskoron etsijälle neuvomme saman kuin media: vertaa useita pankkeja, lue tilin ehdot ja tarkista, minkä maan talletussuoja tiliä koskee.
Alkuperäislähteet, joihin jutut nojaavat
- Suomen Pankki 7.1.2026: Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 2025. Tilastotiedote, johon uusimmat talletusuutiset perustuvat.
- Suomen Pankki 7.8.2026: Kotitalouksien rahastosijoitusten kokonaisarvo kasvoi huomattavasti toisella vuosineljänneksellä. Talletuskanta ja keskikorot tilityypeittäin.
- Rahoitusvakausvirasto: Talletussuoja. Mitä talletussuoja kattaa ja miten se korvataan.
Mitä tästä jää käteen
Talletuskoroista kirjoitetaan silloin, kun niitä on. Nollakorkojen vuosina media muistutti säästäjiä inflaatiosta ja ulkomaisista pankeista, korkojen noustessa se kokosi taulukoita parhaista tarjouksista.
Kaksi asiaa on pysynyt samana. Käyttötilillä oleva raha tuottaa vähän tai ei mitään, ja suurin osa kotitalouksien rahoista on silti siellä. Paras korko taas on yleensä pienessä, uudessa tai ulkomaisessa pankissa, ja sen ehtoihin kannattaa perehtyä.
Kaupallisia talletusvertailuja on nykyään useita, mutta niiden kattavuutta tai ehtojen tarkkuutta ei ole arvioinut yksikään aineiston juttu.
Vertaa pankkitilien maksuja FINEn ja Finanssivalvonnan maksutilivertailu · talletuskorkoja emme vertaile